Adventure- ja Laivakello-palkitut vuonna 2019: Sanna Pelliccioni ja Kalle Veirto!

ADVENTURE-PALKINTO KUVITTAJALLE

SANNA PELLICCIONI

Sanna Pelliccionin tuotanto hakee monipuolisuudessaan vertaansa. Hänen kuviaan löytyy kaikenikäisille lukijoille suunnatusta, suomalaisesta tieto- ja kaunokirjallisuudesta. Hän on tehnyt yhteistyötä useiden suomalaisten lastenkirjailijoiden kanssa. Sanna Pellicionin kuvituksia löytyy esimerkiksi Katri Tapolan, Tiina Koskimiehen ja Tuula Peren teoksista. Sanna Pelliccionin graafiset, sarjakuvamaiset ja toisinaan lapsenomaiset kuvitukset ovat tunnistettavia ja haastavat sekä lapsia että aikuisia.

Monipuolisuus Sanna Pelliccionin kohdalla tarkoittaa myös hänen työtään kirjailija-kuvittajana ja hänen valitsemiaan aihepiirejä. Tunnetuimpia Sanna Pelliccionin sekä kuvittamia että kirjoittamia teoksia ovat Onni-pojasta kertovat pienet kirjat. Kirjallisuutta ja lukemista koskevat asenteet syntyvät jo varhaislapsuudessa. Tästä syystä on erittäin merkityksellistä nostaa esille niitä kirjailijoita ja kuvittajia, jotka vastaavat pienimpien lukijoiden tarpeisiin. Onni-poika –sarjan tyylitellyt, tässä ajassa elävät ja lasten turvallisiksi kokemat kuvitukset ovat erinomainen esimerkki siitä kunnianhimoisesta ja lapsia kunnioittavasta työstä, jota Sanna Pelliccioni tekee kuvituksillaan ja tarinoillaan. Ne osoittavat, kuinka perheiden pienimpienkin kuvakirjoissa voi käsitellä ja kuvata ajankohtaisia asioita lapsen näkökulmasta.

Sanna Pelliccioni edustaa kuvittajaa, jonka kuvittamat teokset kuvastavat vastuullista arvomaailmaa. Hän on toistuvasti työskennellyt kirjaprojekteissa, joissa lähestytään ajankohtaisia teemoja, kuten monikulttuurisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja kierrätystä. Vuonna 2018 hän toteutti kuvituksen Leena Virtasen teokseen ”Minna Canth – Uskomaton elämä ja vaikuttavat teot” –kirjaan, joka aloittaa lastenkirjan-sarjan nimeltään ”Suomen supernaisia”. Lisäksi hän on kuvittanut Anna-Mari Jääskisen varhaisnuorten ja teini-ikäisten tunnetaito-oppaan ”Mitä sä rageet? – Tunteita sikanolosta sairaan siistiin”.

Kun puhutaan kuvittajapalkinnosta, ei voida unohtaa Sanna Pelliccionilta vuonna 2018 ilmestynyttä sanatonta tai hiljaista kirjaa nimeltään ”Meidän piti lähteä”. Teos kertoo tarinan perheestä, joka joutuu pakenemaan sodan jaloista ja pääsee lopulta lumiseen Suomeen. Hiljaisten kirjojen merkitys kasvaa monikulttuuristuvassa maailmassa, sillä niiden avulla kaikki lapset voivat eläytyä samaan tarinaan ja kokea yhteisöllisyyttä tasavertaisesti muiden kanssa. Hiljaisilla kirjoilla on pitkät perinteet, mutta Suomessa niitä ei ole aikaisemmin ilmestynyt.

Pelliccioni on aikaisemmin palkitty mm. Suomen IBBYn Outstanding Books for Young People with Disabilities-kilpailussa teoksestaan Onni-pojan kierrätyskirja. Nyt Sanna Pelliccionille myönnetään Adventure-kuvittajapalkinto huomionosoituksena laajasta, monipuolisesta tuotannosta, joka tarttuu ajankohtaisiin ja lapsille hiukan vierainakin pidettyihin aihepiireihin sekä omissa teoksissaan että yhteisteoksissa eri kirjoittajien kanssa. Pelliccioni on itse todennut, että hänen mottonsa on Mamatha Gandhin ajatelma: Ole se muutos, jonka haluat tehdä. Uskomme, että hänen työnsä kertoo tämän ajatuksen toteutumisesta käytännössä.

 

LAIVAKELLO –PALKINTO

Kalle Veirto

Kun puhutaan lukutaidosta, ei puhuta vain lukemisesta, vaan elämässä pärjäämisestä yleensä. Heikko lukutaito on yksi keskeisistä syrjäytymisen tekijöistä. Se vaikuttaa akateemiseen menestykseen, kehittää itsetuntoa ja tuottaa yleistä hyvinvointia. Osan pojista on vaikea löytää itselleen merkityksellistä kirjallisuutta ja kehittää lukutaitoaan. Yhtenä ratkaisuna poikien lukemisen lisäämiseen pidetään poikia kiinnostavan, sopivantasoisen kirjallisuuden tarjoamista.

Kirjailija Kalle Veirto on 2000-alusta saakka kirjoittanut kirjallisuutta, joka tarjoaa tarttumapintaa aktiivisille pojille: tapahtumapaikat ovat meille kaikille tuttuja, tai tarjoavat tarpeeksi tuttuutta lähes kaikille suomalaislukijoille, henkilöt ovat kohdelukijoiden ikäisiä ja tapaisia ja teosten aihepiirit linkittyvät lasten arkeen. Lisäksi teosten huumori, kieli ja rytmi koukuttavat nuorten, ja vanhempaakin, lukijaa.

Monille lapsille lukemisen tulee olla viihdyttävää ja vaivatonta. Kirjasarjat tukevat kumpaakin ominaisuutta: ensimmäisen teoksen jälkeen henkilöt ovat vanhoja tuttuja, kieli, tyyli, sanasto ja rakenne omaksuttu, jolloin lukeminen on helpompaa ja ennustettavampaa. Kirjasarjan teokset eivät kuitenkaan saa olla liian samanlaisia, sillä silloin lukeminen käy tylsäksi. Veirron nuortenkirjasajat, kuten Henkka ja Kivimutka-, Kivimutka-, ja Sählymestarit-sarjat, ovat esimerkkejä laadukkaista ja sopivan haastavista pojille suunnatuista teoksista. Niissä henkilöhahmot ja muut keskeiset kaunokirjallisuuden rakennetekijät ovat lapsille tuttuja, mutta jokaisessa kirjassa on jotakin uutta. Rakkaus, uudet henkilöt, ajankohtaiset aiheet, tapahtumaympäristö tai jokin muu yllättävä elementti muuttavat jokaisen teoksen uudeksi seikkailuksi kirjallisuuden maailmaan.

Yhden kiinnostavan kirjan lukeminen ei riitä innostamaan lasta tai nuorten vielä aloittamaan lukuharrastusta, vaan kirjallisuutta pitää löytyy myös sen ensimmäisen onnistuneen lukukokemuksen jälkeen. Ohjenuorana lukija käyttää usein kirjailijan nimeä tai sarjaa. Kalle Veirton nimellä löytyy lähes 50 kirjaa. Näistä on helppo valita. Erityisen merkityksellisiä kirjasarjat ja niiden riittävän tiheä ilmestymistahti on ns. ahmimisiässä oleville lapsille, jotka innostuessaan ovat valmiita lukemaan kirjoja lähes taukoamatta.

Vuonna 2019 lapsille, erityisesti pojille, suunnattuja kirjasarjoja ilmestyy paljon, mutta 2000-luvun alussa Kalle Veirto toimi muutaman muun kirjailijan kanssa edellä kävijänä ja osoitti, että myös pojat voidaan koukuttaa lukemiseen tarjoamalla kunnianhimoisesti ja laadukkaasti kirjoitettua nuortenkirjallisuutta.

Kirjailija Kalle Veirto on saanut ansioistaan useita palkintoja ja –ehdokkuuksia. Vuonna Vuonna 2015 Veirto on saanut Topelius-palkiinon teoksellaan Säbätalvi (2014), jota palkintoraati kuvaili ”lennokkaasti kirjoitetuksi nuoren miehen kasvutarinaksi”. Myös Veirton teokset Tannermäki Go-Go (2007) ja Leiri (2012) ovat olleet Topelius-ehdokkaina. Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja keltainen polkupyörä (2009) ovat olleet Anni Polva –palkintoehdokkaana. Lisäksi Veirton teokset Kivimutka ja pääkallonaama (2013)] sekä Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja Sherlock Holmesin jalanjäljet (2014 ovat olleet Arvid Lydecken –palkintoehdokkaina.

Nyt myönnettävä Laivakello-palkinto annetaan kirjailijalle koko hänen tuotannostaan ja työstään eritysesti poikien lukemisen innostamisessa. Veirto kirjoittaa erityisesti pojille, mutta hänen veijarimaiset romaaninsa, leikittelevä kieli, kaikille meille tutut elämänpiirit ja aidot henkilöhahmot sekä asiantuntemus niin jalkapallon, salibandyn, suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kuin nuorten maailman suhteen kuvattuna lämpimän huumorin ja taitavan kielenkäytön kautta tekee kirjoista nautittavia ja elähdyttäviä kokemuksia meille kaikille.